Despiser julkaisi torstaina toisen singlensä Weaknessin, ja bändin omien sanojen mukaan kyseessä on ensimmäinen varsinainen musiikkivideo, ”päätä avanneen” Live for Nothing -julkaisun jälkeen. Liveyleisölle jo keikoilta tuttu biisi saa nyt ympärilleen visuaalisen tarinan, joka on yhtä aikaa kylmä, kaurismäkeläinen ja yllättävän inhimillinen.
Bändin kokoonpanoon kuuluvat Tomi Tuomaala (laulu, kitara), Antti Halonen (basso, taustalaulu), Ville Vitikka (rummut) ja Eetu Kortetjärvi (kitara). Videon on ohjannut ja kuvannut Petri “Pete” Sara, ja kappaleella sekä videolla vierailee Shereignistä tuttu, upea Sara Strömmer.
“Rokkibiisi”, “epätoivo”, “Kaurismäki” – ja matka
Kun Despiseriltä kysyy, miten he kuvailisivat Weaknessiä ja siitä tehtyä videota yhdellä sanalla, vastaukset kertovat jo paljon kokonaisuudesta.
Ville tiivistää kappaleen ydintunnelman lakonisesti: “Rokkibiisi.”
Eetulle sana on synkempi: “Epätoivo.”
Tomi heittää ilmoille viitteen, joka kuuluu keskustelussa pariinkin otteeseen: “Kaurismäki.”
Antti miettii hetken ja pohtii ääneen, haetaanko tässä nyt syvällisempää vastausta kuin “kullimobiili” – ja päätyy lopulta sanaan “matka”. Niille, jotka pohtivat, mikä moinen menopeli on, on tämä lempinimi, jonka bändi antoi autolle kuvausten yhteydessä.
Videon ohjaaja ja kuvaaja Pete kiteyttää oman näkemyksensä yksiselitteisesti: “Kylmä.”
Kylmyyttä, verta ja jumiin jäänyt auton avain
Videon kuvaukset eivät kuitenkaan olleet pelkkää esteettistä kylmyyttä. Kommelluksiltakaan ei vältytty, vaikka tällä kertaa “esisammutuskalustoa ei tarvittu”, kuten bändi toteaa – Eetulle ei nimittäin annettu tulitikkuja, kuten ”Live for Nothing -kappaleen kuvauksissa.
Antti kertoo toimineensa kirjaimellisesti verisenä basistina: hän loukkasi kätensä kesken kuvausten, ja veri saattaa vilahtaa lopullisessa videossa kuin tilauksesta osaksi karua fiilistä.
Myös Tomi löysi itsensä uudenlaisesta roolista – ”luksusauton” kuljettajana. Autossa kuvattujen kohtausten yhteydessä avain napsahti rikki lukkopesään kesken “käynnistystä”, ja on siellä edelleen – kaksi kuukautta kuvausten jälkeen. Auton omistaja ei ollut tapahtuneesta riemuissaan, mutta taide vaatii aina uhrauksia.
Haista paska -rakkauslaulu
Weakness on bändin mukaan rakkauslaulu, mutta ei siloteltu sellainen. Tomi kuvailee kappaletta osuvasti:
“Tää on haista paska -rakkauslaulu. Varmaan jokainen, joka on seurustellut, tietää sen tunteen, kun ollaan jumissa ja mietitään, kaatuuko kaikki päälle.”
Ville ja Tomi ovat soittaneet kappaletta jo pitkään, ja se on elänyt vuosien saatossa. Nyt julkaistava versio tunnistetaan yhä samaksi biisiksi, mutta riffejä ja kokonaisuutta hiottu.
Antti kertoo ottaneensa roolia sanoitusten muokkaamisessa. Hänen mukaansa kappale kertoo ihmissuhteesta, joka on kariutunut muttei päättynyt. Toivoa ylläpidetään valheellisesti, irti päästäminen tuntuu mahdottomalta ja silti mikään ei toimi – vaikka kuinka yrittäisi. Antti sanoo, että sanoituksia tehdessään hän tajusi, että kappale voisi yhtä hyvin olla perhesuhteesta, ystävyydestä, tai riippuvuudesta, vaikka teemana parisuhde onkin. Hidas kappale Weakness ei ole, vaikka rakkauslaulu onkin. Erityinen naurunremakka syntyi, kun kysyin bändiltä pilke silmäkulmassa, että voisiko biisi toimia ensitreffeillä paritanssin pittikappaleena? Tomi toteaa, ”niin, pitäähän se toinen iskeä!”. Tuskassa onkin tulevana kesänä oiva mahdollisuus testata, millaiseen valssiin Weakness taipuu.
Autonraato metaforana jumissa olemiselle
Kysyessäni bändiltä videon idean synnystä, toteaa kollektiivi, että alun perin musiikkivideota ei pitänyt tulla lainkaan. Ensin pohdittiin pelkkää sinkkukantta, jossa autossa istuvat Sara ja Tomi, sitten soittovideota, mutta lopulta kahvipöytäkeskustelussa – ilman kaljaa – ajatus alkoi paisua. Videon tarinaa hahmottelivat Antti, Tomi ja Pete yhdessä. Lähtökohdaksi nousi irti päästämisen vaikeus. Tomi muistuttaa, että “paskakin lähtee pienestä”, ja Antti jatkaa, että ensimmäinen nokare tuli Tomilta. Ajatus vanhasta, ränsistyneestä autosta kappaleen symbolina tuntui osuvan suoraan ytimeen. Se kuvastaa täydellisesti jumissa olevaa ihmissuhdetta: mikään ei liiku, ratkaisuja ei löydy ja toivotaan vain, että jokin nytkähtäisi – turhaan. Vastakohtana kiiltokuvamaisille räppivideoille luksusautoineen Despiser päätti kulkea täysin päinvastaiseen suuntaan: “talavi, kylymä ja autonraato.” Ideoita heiteltiin myös mahdollisesta green screenistä auton taustalla, mutta lopulta ajatusriihessä todettiin, että mikä sen paremmin kuvastaisi kariutuvaa parisuhdetta, kuin autonromu, joka ei liiku, vaikka kuinka työntäisi, ja renkaita potkisi.
Aluksi idea nauratti, mutta lopulta se osoittautui täysin oikeaksi ratkaisuksi. Kollektiivi päätti myös pyytää Sara Strömmerin mukaan musiikkivideolle. Despiser kertoo, että kokonaisuudessaan Saran laulu ja läsnäolo muovasivat ennen kaikkea kertosäkeet vuoropuheluksi ja veivät tuotannon bändin mukaan aivan uudelle tasolle.
Luottokuvaaja hoitaa – ja ankeuden määrä on vakio
Eetu kertoo, että Peten tekemät ensimmäiset vedokset vakuuttivat nopeasti: “Tuntuu siltä, että tästä tulee pirun hyvä – ja jopa parempi kappale vielä videon voimin. Videon tunnelma on kylmä, ja samaan aikaan kaurismäkeläisyys pysyy läsnä.” Ville toteaa hyvin sanomalla ”ankeuden määrä on vakio”.
Pete kuvailee projektia itselleen onnistuneeksi kokemukseksi. Olosuhteet olivat inhimillisemmät kuin Live for Nothing -kuvauksissa, ja bändi oli kameran edessä selvästi rennompi. Soitto-osuudet kuvattiin sisällä, tarina ulkona pakkasessa auton luona, pitäen huolta siitä, että ”epämukavuusalueella luodaan oikea taide.” Aikatauluissakin pysyttiin, vaikka Pete kertookin, että editoinnin parissa kahvia on kulunut jopa enemmän kuin tarpeeksi.
Vanhan skeittikuvaajan otteet näkyivät konkreettisesti: parhaat otokset syntyivät kalansilmälinssillä maan tasalta, kyykätessä kylmässä – Tomin sanoin välillä rekkamiehen hymy pilkistäen, kuten lajiin kuuluu. Bändin mielestä Pete pisti kaiken likoon ja on ansainnut sataprosenttisesti Despiserin luotto-ohjaajan tittelin.
Katse kohti Tuskaa ja tulevia julkaisuja
Bändille Weakness on tärkeä askel eteenpäin. Antti kuvaa sitä toiseksi julkaisuksi, mutta ensimmäiseksi ”oikeaksi” kappaleeksi pään avauksen ja bändin esittelyn jäljiltä. Kollektiivin tavoitteena on, että ihmiset löytäisivät biisin jo ennen kesää – erityisesti Tuskan keikkaa ajatellen – ja pääsisivät ennakkoon mukaan tunnelmaan, ja fiilistelemään bändin kanssa.
Despiser ei kuitenkaan koskaan tee musiikkia miellyttääkseen muita. “Musan pitää olla sellaista, mistä itse pitää,” Tomi sanoo. Se, että ihmiset löytävät keikoille, ja biiseistä tykkäävät, on pelkkää plussaa.
Despiserilla koko EP:n julkaisu häämöttää jo näkyvissä. Julkaisut tehdään kuitenkin vasta silloin, kun bändi on niihin täysin tyytyväinen. Weakness ei tarjoa helppoja vastauksia – mutta se näyttää, miltä jumissa oleminen tuntuu, kylmänä ja kaikessa ankeudessaan. Ja juuri siksi se tuntuu niin todelta.
