Levyarvostelu: SÄÄDÖT – s/t, Herttoniemen Savuttomat Kasvissyöjät Records (2025)
SÄÄDÖT on helsinkiläinen punkahtava poprockorkesteri, tai popahtava punkrockorkesteri – ja ihana sellainen. Kuten itse luonnehtivat itsensä Facebook-sivuillaan, ”SÄÄDÖT on reipas ja sopivasti monipuolinen kolmivuotias!”.
SÄÄDÖT-debyyttipitkäsoitto on nyt kohta kaksi kuukautta ollut saatavilla LP:n muodossa ja kaikissa suoratoistoalustoilla. Levyjulkkareita vietettiin 5.9.2025 Helsingin Käpygrillissä. Meno oli odottava ja kova. Soittamassa olivat myös bändit Sallan Tauti ja The Feral Kids. Oli hieno ilta.
Levykannen takapuolella on ”TOSI KIVA SÄÄDÖT-LAUTAPELI”. Mahtava idea! Vielä ei ole tullut pelattua, mutta Dystopian joulukemuissa tätä olisi tarkoitus pelata. Palataan lopputuloksiin jossain vaiheessa, vaikka allekirjoittanut tietty tulee päihittämään muut mennen tullen. Pelaamiseen tarvitaan kyllä lukulaseja ja hyvä valaistus, sen verran haastavaksi on pelin väritys tehty. Mukana tulee minigrip-pussissa noppa, sekä 4 kpl pelinappuloita kertakäyttökorvatulppien muodossa.
Levy alkaa kovalla blastauksella ”Seinän takana”. Ihanan positiivinen ja menevä poppis naapurikyyläyksestä tai ylipäänsä kerrostalossa asumisesta. Parista soinnusta löydän (nähtävästi taas kerran…) mahtavat J.M.K.E.-vibat. Ennin ääni on kutsuva ja pistää haluamaan lisää.
Kakkosbiisi on ”Olkaa tyytyväisii”. Tästäkin tulee musiikillisesti jotenkin semipositiivinen fiilis, semmoinen ”nyrkit pystyyn”, vaikka aihe on vakava ja pistää surulliseksi. Biisi paranee joka kuuntelulla. Tulee kylmät väreet ja ahdistaa kun miettii, että juuri tälläkin hetkellä joku kokee tällaista paskaa. Itse päätyisin kyllä ehkä kostamaan kuitenkin. SÄÄDÖT ovat onneksi parempia ihmisiä kuin minä. Alla hieno lyriikkavideo biisistä.
”Diipimpiin”. Nyt mennään taas kovaa ja lujaa ja Ennin ääni on taas ihanan raikas. Purkkapunkkia forcella eteenpäin kunnes loppuu kuin seinään. Diippii. Hyvä biisi.
”Hei Jyrki!”. Jos vantaalaiset toimistotädit eivät tästä biisistä nouse perjantai-iltana, puoliksi purppuranpunaiseksi värjätyillä fledoillaan, lähikapakan pöydille joraamaan, niin mistä sitten? Komea rokkibiisi, joka kuuluisi olla etkosoittolistojen top-10:ssä. Ehkä jopa lähtöbiisinä. Lopussa menee kuitenkin vauhti niin kovaksi, että tädit tippunee pöydiltä ennen kuin itse on päässyt heidän cooliudensa tasolle ja kiivennyt mukaan joraamaan. Laulajan ääni on taas naurettavan ihana.
A-puolen päättää ”Emännätön talo”. Täytebiisi. Yhtenä kuuntelukertana viikkasin juuri lasten alusvaatteita kaappiin, kun huomasin, että nyt meni joku biisi ohi.
B-puolen laittaa käyntiin ”Koira”. Taas pieni ylpeä avokämmen patriarkaatille sekä huonosti käyttäytyville yksilöille, jes! Nyökkäystä esiintyy biisiä kuunnellessa.
”Pussailtaisko Piritorilla?”. Ihana mielikuva tulee biisin nimestä. Olisihan se nyt vain superihanaa kivan illan päätteeksi pussailla hetki tuoren ihastuksen kanssa, välittämättä yhtään ympärillä olevasta pimeydestä.
”Kesä ja marraskuu”. Hieman hardrokkia tähän väliin. Tästäkin biisistä löytyy hieno video:
”Varma”. Läheisyyden kaipuu. Orastava kiima. Mikä ihana tunne. Saisipa tänään olla jonkun ihanan tyypin kaa silleen.
”Muusa”. Levyn viimeinen biisi on A-puolen päättävän biisin kanssa levyn pisin kappale. Valitettavasti myös levyn huonoin, tai mitäänsanomattomin, yhdessä tuon A-puolen viimeisen kanssa.
Muutama saman genren bändi tulee mieleen tätä levyä kuunnellessa. Kysyntää tällaiselle musiikille varmasti riittää ja levyllä on myös useampi radiosoittoon sopiva biisi. Ehkä suurin riski on kuitenkin hukkua massaan. Siitä huolimatta – kuulkaas enot ja tädit. Tässä olisi teille mainio etkolevy. Tulevat enot ja tädit – kuunnelkaa, fiilistelkää, joratkaa! Ja tsiigatkaa yhtyeen muut videot Youtubesta. Ja käykää keikoilla. Ugh.
SÄÄTÖJEN debyyttilätty on kuin Xylitol-purkka, suosittelen kuunneltavaksi lounaan ja päivällisen jälkeen. Pysyy suu puhtaana ja mieli virkeänä!
