Keikkaraportti: Plasma, Prisão, Teini-Pää, Vidro 14.11.2025 @ Lepakkomies, Helsinki
Läser du hellre artikeln på svenska? Kolla HÄR, ditt missfoster.
Edellisillan tarjonnasta vielä hieman väsyneenä matkustan ratikalla SörkkÄÄn. Pakko. Jaksaa. Nauttia. Elämästä. Tänä perjantai-iltana Lepiksessä oli tarjolla 3 x hardcorea sekä 1 x rakkausindietä.
Plasma oli ensimmäinen bändi lavalla. Plasma soittaa ihanan nopeaa ja melodista hardcorea. Fast & furious ja biisi paketissa. Bändi kävi kesällä Euroopan rundilla ja palasi lavoille seuraavan kerran tämän keikan myötä. Setti oli lyhyt, mutta helvetin kova. Laulaja-Maija huutaa kuin kirottu, mutta laulu on siitä huolimatta aivan timanttinen. ”Ihmiskunnan itsetuho” – uh! ”Sätkynukke” – ah! Täydellinen keikka. Paitakin piti ostaa, kun noin hyvin vetivät. Vetivät jopa niin hyvin, etten saanut edes hyviä kuvia otettua!
Bändin treeniksellä 2024 nauhoitetun ja huhtikuussa 2025 julkaistun levyn Mua et voi omistaa voit kuunnella ja ostaa täältä: Oma ehdoton suosikki on yllä mainittu ”Ihmiskunnan itsetuho”.
Seuraavana lavalle asteli ruotsalainen Prisão. Nyt mentiin melkein yhtä kovaa mutta portugalin kielellä ja möreämmällä äänellä. Välillä kuumotti, että meinaako pitkä vokalisti Lucas pomppia katon läpi, mutta eipä pomppinut. Olisi ollut hieno näky kun Lucaksen muu kroppa olisi jatkanut riehumista meidän edessä ja vieraskieliset manaukset olisivat yllättäneet yläkerrassa olleita asiakkaita! Raju keikka, moshausta esiintyi.
Joku eturivissä koko keikan hengaillut (ei moshannut, jorannut, polkenut tai muutenkaan fiilistellyt) kuvaaja olisi muuten voinut jostain hankkia hieman pelisilmää ja mennä sivummalle ottamaan niitä kuvia ja videoita. Tai edes siirtyä muualle. Itse keikka ei tuntunut häntä kiinnostavan lainkaan. Ihan lopussa siirtyi reunaan kuvaamaan, kun oli huomannut minun käyneen siellä räpsimässä vähän. Joka tapauksessa, ei näin, häpeä!
Illan kolmannelta bändiltä kuultiin ihanaa lovemusaa. Kyseessä oli Teini-Pää. Voin helposti tämän keikan perusteella suositella bändiä mm. kaikille vastarakastuneille. Lepakkomiehessä keikka tarjosi tänä iltana mainion hengähdystauon hc-bändien välissä. Tosi rentouttavaa ja hyvää indietä. Keikan päätti aivan loistava biisi ”112”, joka on bändin koverimuffinssi ABBA:n ”S.O.S.”-biisistä. Tsekkaa musavideo täältä.
Illan viimeinen bändi oli niinikään länsinaapurista saapunut Vidro. Nähtiin lyhyt, mutta eläimellinen ja vaikuttava setti. Vähän hitaampaa hardcorea, ja Vendela-solistin mörköääni oli pirullisen hyvä. Lyriikat kun ovat vielä siitä nihilistisemmästä päästä, niin kyllä kelpasi! Skitassa Prisãossa aiemmin mörissyt Lucas. Toki tässäkin mentiin välillä tosi lujaa ja saatiinhan me jopa sen kunniaksi aikaiseksi illan ensimmäinen pittikin. Se lähtikin käyntiin sopivasti hetkenä kun kaivoin luuria taskusta parin kuvan ottamiseksi, joten koin pienen yllätysmomentin kun olin yhtäkkiä liiskattuna seinään. Vikana biisinä kuultiin bändin ehkä tunnetuin biisi. Toivon, että voisin joskus vielä herätä siihen, että joku kuiskaisi mörkömäisesti korvaani ”Satan bor i mig”.
Tämän(kin) keikan osalta hyvät kuvat loistavat valitettavasti poissaolollaan, mutta julkaisukelvottomistakin kuvista (ja toki videoista) käy meno hyvin selväksi. Mentiin kovaa. Veni, vidi, Vidro!
Illan vauhdikkain kuva alla. Rapsakirjoittajan seliseli: muutto ja sen yhteydessä nettiyhteyden ja tarvittavien laitteiden ÄLYTÖN toimitusviive ja -mokat teki nyt sen, että rapsa ilmestyy kuukauden verran keikan jälkeen. Hupsista, mutta it is what it is…
